Wednesday, January 20, 2010

End is near... (loppukateettien neliöiden summa)

Kyllä - oikein luitte. Päätös on ollut valmiina jo jonnin aikaa - vetäydyn Puolasta ensimmäisen lukukauden jälkeen tammikuun päättyessä. Kyseessä ei kuitenkaan ole venäläisten hyökkäys tai muukaan Puolaa uhkaava vaara, vaan fakta että uusi yhteinen koti ja avovaimo Suomessa vetävät miestä puoleensa kovemmin kuin nuotio palelevaa espanjalaista. En kokenut toisen lukukauden tarjoavan niin paljoa uutta, mitä kannattaisi jäädä kokemaan. Tottakai tänne saapuisi uusia vaihtareita, saisin mahdollisuuden käydä vielä muutaman mielenkiintoisen kurssin ja lisää aikaa viettää paikallisen jääkiekkojoukkueeni kanssa, mutta olosuhteet huomioonottaen... Ensi viikon torstaina, 28.1.2010 tarkkaan ottaen, lähtee Poznanista Lappeenrantaan yksi koti-ikävää poteva suomalainen.

Jonkinlainen loppukateetti tähän kai pitäisi vetää... Puola ja eritoten vaihtarina oleminen on ehdottomasti positiivinen kokemus! Tämän löytää jokaisen vaihtarin kirjoituksista ja mielipiteistä, mutta sitä ei voi liikaa painottaa. Käyttäkää ihmiset mahollisuutenne ja lähtekää vaihtoon! Valtio ja EU tukevat teitä kuitenkin avokätisesti, joten rahan vähyys ei todellakaan voi olla syynä. Puolaa voin suositella ehdoitta kaikille jotka eivät välttämättä halua kauemmas Suomesta. Tämä on mainio satama slaavilaisen kulttuurin saloihin tutustumiseen ilman miliisien pakoilua.

Tärkein neuvoni on tulla ajoissa. Bileitä nimittäin riittää ja suurimmalle osalle vaihtareista Erasmus tarkoittaakin juhlimista, bileitä ja hengailua. Itsehän olen kuudetta vuotta opiskeleva vanha jäärä ja tässä vaiheessa jo omat juhlani juhlinut niin fuksina kuin fuksivastaavanakin. Voidaan hyvin syin puhua 'kuivuudesta', koska ylenpalttinen viinalla läträily taikka jokailtainen vipeltäminen eivät mieltä enää jaksa ylentää.

Myös edellä mainittu paremman puoliskon löytäminen vie kummasti menohaluja, kun tietää ettei parempaa täältäkään päin maailmaa löydy. Naisia kuitenkin löytyy aivan valtavasti ja voinen paljastaa että tapakulttuuri puolalaisessa soidintanssissa on hyvin erilainen kuin meidän iki-ihanilla nakkifestareilla... Jos Lappeenrannan kalaverkot killuvat tyhjinä suosittelen tulemaan Poznaniin hakemaan hieman perspektiiviä itsetuntoon :D

Opiskelustakin pitännee sanoa muutama sana. Paljon Suomessa kursseja käyneenä ja viime kesänä kandin tietoliikennetekniikasta vääntäneenä eivät vaihtareille puolletut kurssit paljon haastetta tarjoa. Kursseista selviää pienellä työmäärällä jos omistaa edes puolet aivoista ja kohtuullisen englannin kielitaidon. Professoreista suurin osa nimittäin eivät osaa läheskään yhtä hyvää englantia puhumattakaan vaihtareista, jotka valitsevat Puolan 'oppiakseen englantia'. x) Mukana on myös muutama työläämpi kurssi ja tiukempi professori, jos jotain oppiakin haluaa viedä mukanaa.

Toivottavasti kertomuksistani on ollut/tulee olemaan jollekkin hyötyä. Jos mikään tämän jälkeen vielä mietityttää minuun saa vapaasti ottaa yhteyttä LUTin taikka blogin profiilin kautta.

Riisto kiittää ja kumartaa.

Saturday, January 2, 2010

Lomapäivitys

Hyvää Uutta Vuotta!

Joululomat katkaisivat harjoitustöiden värittämän stressiputken oivasti. Prahasta noukittu flunssan poikanen ja parin viikon putki harjoitustöitä takasivat sellaisen stressin että ruoka ja uni jäivät hieman vähemmälle. Kotona vaaka näyttikin 3kk saldoa -7kg. Toivotaan että kotoisat jouluruoat ja herkut korjaavat saldoa terveempään suuntaan.. :)

Prahassa pyörähdettiin 4-6.12.2009 pitkänä viikonloppuna saksalaisen Svenin ja ranskalaisen Maximin kanssa. Junaliput ja majoitus oli varattu jo hyvissä ajoin etukäteen, mikä osoittautui sekä hyväksi että huonoksi valinnaksi. Junat nimittäin eivät pitäneet enää mitenkään paikkaansa ja alunperin yhdellä vaihdolla ollut matka venyi kahdeksi vaihdoksi joista yksi etappi taitettiin bussilla keskellä Puolan maalaismaisemaa. Aamuyöstä lähtenyt junamatka ei siis taannut juurikaan lepoa.

Majoitus oli puolestaan aivan loistava. Keskellä vanhaa kaupunkia aivan linnan juurella ollut hostelli oli passeli nuorille matkaajille. Kuuden hengen unisex huoneetkaan eivät häirinneet ahtaisiin asuntoloihin tottuneena. Kaupunki itsessään lunastaa sen mitä Puola ja Poznan lupaavat. Hienoja vanhoja kortteleita, linnoja, kirkkoja ja viinitiloja. Kaikki loistavassa kunnossa. Kaupunkia pari kolme päivää kiertäneenä löysimme yhden hieman pintaremonttia kaivanneen rakennuksen.

Lisää kuvia Prahasta.   (Ei löydy vielä, mutta lähipäivinä) Suosittelen kaikille lämpimästi sekä kuvia että visiittiä itse kaupunkiin.


Opiskelijan motivaatio harvoin toimii muuten kuin deadlinen lähestyessä. Niinpä viimeisillä viikoilla löysin itsenikin hautautuneena erinäisiin projekteihin. Lähes jokaisessa kurssissa löytyy pienempää tai isompaa väkerrettävää harjoitustöiden ja esitysten muodossa. Tosin on myönnettävä että vaatimustaso on huomattavasti Lappeen Rannan tekniikkaa lievempi. Katilaisetkin todennäköisesti naurahtaisivat kun harkkatyö onnistuu kahden tunnin googlettamisella ja powerpointtien laatimisella. Tämän lisäksi kaikki ovat ryhmätöitä - onko tämä sitten helpottava vai vaikeuttava tekijä riippuu hyvin pitkälti ryhmästä. nim. Pariin saksalaiseen perfektionistiin kyllästyneenä. ;)

Kaikki kuitenkin saatiin kunnialla suoritettua - tosin lomien jälkeen Puolaan palatessa edessä on lisää harjoitustöiden laadintaa sekä tentteihin valmistautumista.


Matka kotosuomeen oli koettelemus sinällään. Prahan reissun tapaan junan 'piti' lähteä kolmen aikaan aamuyöstä, mutta se oli reilut puoli tuntia myöhässä. Pakkaset olivat Puolan päässäkin kiristyneet. Suomen kahteen-, kolmeenkymmeneen asteeseen ei päästy, mutta ensimmäiset -15'C eivät ainakaan lämmittäneet laiturilla odotellessa. Junaan nousu oli kuitenkin kuin housuun kuseminen. Lämmitti noin tunnin verran, jonka jälkeen veturista pääsi savut ulos ja jäimme keskelle pimeyttä ilman lämmitystä. Pihan pakkanen hiipi yllättävän vilkkaan vaunuun sisälle ja pari tuntia kestänyt uuden veturin odottelu unta yrittäen toi mieleen intin väijyt. Kuuden tunnin junamatka venyikin yhdeksään ja suunniteltu Gdanskin katsastus jäi tekemättä.

Viuhahdinkin samantien junalta lentoasemalle vain löytääkseni itseni taas odottamassa uutta myöhästynyttä kulkuvälinettä - lento oli noin kaksi tuntia myöhässä kun se viimein karkasi Puolan maankamaralta. Triviaalitietona lentoturvallisuudesta voinen mainita uhriksi joutuneen Spiritus pulloni, jonka 95% alkoholipitoisuus ylitti sallitun 70% rajan ja luokiteltiin täten liian tulenaraksi edes ruumaan. Kyynel jos toinenkin vierähti kun asettelin pullon tullin koriin usean saman kohtalon kärsineen putelin viereen.